Liikunta vaikuttaa terveyteen monella tavalla

Hyvästä kunnosta puhuttaessa jaotellaan usein terveyskunto ja kestävyyskunto. Terveyskunto koostuu tuki- ja liikuntaelimistön kunnosta eli notkeudesta, lihasvoimasta ja lihaskestävyydestä sekä motorisesta kunnosta eli liikehallintakyvystä. Terveyskuntoon liitetään myös terveyteen liittyvät asiat, kuten matala verenpaine ja sopiva paino. Liikunta vaikuttaa myönteisesti niin terveyskuntoon kuin terveyteenkin. Riittävä terveyskunto auttaa selviytymään arkipäivän toiminnoista liikaa väsymättä. Huono kunto puolestaan altistaa sairauksille ja voi rajoittaa toimintaa.

Kestävyyskunto tarkoittaa verenkierto- ja hengityselimistön kuntoa. Sydämen, verenkierron ja keuhkojen tehtävänä on huolehtia, että lihakset ja muut elimet saavat tarpeeksi happea. Mitä enemmän lihakset kykenevät kuluttamaan happea, sitä paremmassa kunnossa ihminen on. Kestävyysliikunta vaikuttaa positiivisesti sydämen pumppaustehoon sekä hapenkuljetuselimistön eli keuhkojen ja verisuonten kuntoon ja toimintakykyyn.

Kestävyyskuntoa kehittäviä liikuntalajeja ovat esimerkiksi kävely, sauvakävely, hölkkä, juoksu, uinti, pyöräily, rullaluistelu ja hiihto. Terveyskunnon osa-alueita eli lihaskuntoa ja liikehallintaa voi kohentaa esimerkiksi lihaskuntoharjoituksilla, pallopeleillä ja venyttelyllä.

Hyvä kestävyyskunto vaikuttaa monin tavoin terveyteen. Hyvän kestävyyskunnon omaavalla on huonokuntoiseen verrattuna

• paremmat veren rasva-arvot (paljon hyvää HDL-kolesterolia ja vähän LDL-kolesterolia)
• vähemmän sokeriaineenvaihdunnan häiriöitä
• matalampi verenpaine
• vähemmän ylipainoa ja haitallista rasvakudosta vatsaontelossa
• parempi hapenottokyky.

Säännöllisellä liikunnalla on suotuisia vaikutuksia myös mielenterveyteen ja henkiseen hyvinvointiin. Liian vähäinen liikunta on yhteydessä huonoon unen laatuun ja päiväaikaiseen väsymykseen. Fyysisesti aktiiviset ihmiset hallitsevat stressiä paremmin kuin vähän liikkuvat. Liikunta parantaa myös mielialaa ja torjuu masennusta.