Aikuistyypin diabetes lisääntyy keski-ikäisillä vatsakkailla miehillä

Yli 40-vuotiaista miehistä reilut 100 000 käyttää diabeteslääkkeitä, mutta saman verran on myös miehiä, jotka eivät ole tietoisia omasta kohonneesta verensokeristaan. Metabolinen oireyhtymä eli MBO on vahva diabeteksen riskitekijä. Jos aamulla ennen syömistä mitattu verensokerin arvo ylittää 6 mmol/l, on kyseessä esidiabetes ja toistuvasti mitattu arvo 7 mmol/l tai sokerirasituksen 2 tunnin arvo yli 11 mmol/l, on diabetes.

Omaa diabetesriskiään voi arvioida tekemällä riskitestin. Jos testistä saa yli 12 pistettä kannattaa verensokeri mitata. Jos paastoarvo on yli 5,5 mmol/l on hyvä tehdä vielä varmuudeksi sokerirasituskoe, jossa verensokeri mitataan 2 tuntia sokeripitoisen nesteen juomisen jälkeen.

Alkuvaiheessa aikuistyypin eli tyypin 2 diabetes ei aiheuta mitään oireita. Kun verensokeri kohoaa enemmän, se lisää virtsaamisen ja juomisen tarvetta, saattaa laihduttaa, aiheuttaa väsymystä ja vetämätöntä oloa, mielialan vaihtelua, jalkasärkyjä ja puutumista tai kramppeja ja kauas näkemisen (esim. television tekstien) vaikeutta. Aikaisemmin toteamaton diabetes saattaa tulla ilmi myös jonkun tulehdustaudin yhteydessä, erektiohäiriöiden selvittelyssä tai sydäninfarktiin sairastuneella. Huonosti hoidettu diabetes lisääkin veritulpan riskin moninkertaiseksi ja voi lisäksi vaurioittaa silmiä, munuaisia ja hermoja.

Tyypin 2 diabeteksen hoidon perustan muodostavat elintavat eli arkiaktiivisuus ja säännöllinen liikunta sekä monipuolinen ja terveellinen syöminen. Lisäksi tupakointi kannattaa lopettaa ja mahdollista liiallista alkoholin käyttöä vähentää. Ensisijainen tavoite on viiden prosentin pysyvä laihtuminen. Painon seurannan ohella verensokerin ja verenpaineen omaseurannalla näkee oman etenemisensä. Jos elintapahoidosta huolimatta verensokeri tai muut MBO tekijät eli kohonnut verenpaine ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöt eivät ole tavoitteiden mukaisia tarvitaan erilaisia lääkehoitoja. Kohonnutta verensokeria hoidetaan insuliinin tehoa tai eritystä lisäävillä lääkevalmisteilla tai insuliinipistoksilla.

Pirjo Ilanne-Parikka
ylilääkäri, sisätautien erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys
Suomen Diabetesliitto ry