Kuntoutujasta liikkujaksi

Sain luvan kovempaan harjoitteluun fysioterapeutilta. Siis se tarkoittaa taas sitä, että tilanne normalisoituu liikunnan osalta. Ja kyllä hikiliikuntaa onkin jo kaivannut, on kiva päästä hiestymään muualla kuin saunassa.

Vaikka tauko rankemmasta liikunnasta oli pitkä ja kuntoutus oli kevyttä liikuntaa, niin silti en päässyt repsahtamaan. Paino pysyi samassa hyvin, voima on pysynyt kintereissä ja kävelyn ansiosta peruskunto ei ole rapistunut.  Silti on ollut ikävä punttisalin ihaniin tuoksuihin, tankoraudan hajuun ja hengästyttäviin urheilu suorituksiin. Kuitenkin jotain on tarttunut puseroon. Elämän tapa on ilmeisesti muodostunut sellaiseksi, että pidän itsestäni aika kokonaisvaltaisesti huolta.  Hyvään terveyteen ja kuntoon kuuluu paljon muutakin kuin liikunta. Mutta onnekseni saan sitä taas alkaa kunnolla harrastamaan.

Tosin varovaisesti ja hiljaa lisäten. Sain sekä Koutsi Timpalta, että fysioterapeutilta hyvät ohjeet harjoitusten aloitukseen ja lisäksi tehtiin Timpan kanssa ohjelma kesäksi.  Fysioterapeutin käyntien aloituksesta tähän päivään oli tapahtunut paljon edistymistä kunnon ja venymisen osalta. Kuitenkin täyteen kuntoon pääseminen vaatii vielä kesän ajan paljon venyttelyä, keskikehon vahvistamista ja lihashuoltoa. Nämä siis jatkuvat siis koko kesän ajan joka päivä. Oikeastaan tästä onkin jo tullut tapa ja ohjelmat ovat tulleet tutuksi. Siihen hiukan lisättiin muutamia harjoitteita ja ohjelmaa tehtiin minulle sopivammaksi.  Näitä siis päivittäin ja isompaa viikko-ohjelmaa lisäksi. Mutta varoen.

Timpan kanssa katsottiin sitten ihan uudestaan treeniohjelmaa siihen suuntaan, että selkä ei heti mene uudestaan. Kuntoa kohennetaan, lihaksia vahvistetaan ja kestävyyttä palautetaan vanhaan tasoon. Kuitenkin selän ehdoilla ja varovaisesti aloittaen. Kuntosaliohjelmaa tehdään niin, että selkää ei juurikaan alkuun rasiteta ja monet harjoitteet tehdään selkään tukien. Näin varotaan rasittamasta selkää ja lonkkaa. Silti ohjelma on monipuolinen ja tarpeeksi haastava. Jalkoja ja kaikkea muuta voi tehdä siis selätön mieskin, eli toivoa on parempaan suuntaan. Timpan ohjeet alkuun on varovaisuus. Juoksu olisi tehtävä pehmeällä alustalla vuorotellen kävellen ja juosten. Pururadalle siis. Tosin aluksi aion käydä punttisalilla ja kävelemässä. Kun puntti onnistuu hyvin, niin sitten otan juoksun mukaan muutaman viikon päästä.

Perkules kun siis tuntuu mukavalta taas aloitella hommia kunnolla ja voi vetää vähän kovemmin. Itseä täytyy sen verran kehua, että sain pidettyä kuntoa hyvin yllä toipumisen ajan. Lisäksi tein kuntouttavaa ohjelmaa sinnikkäästi ja lepäsin tarpeeksi. Vasta luvan saatuani aloitin sitten toiminnan taas kunnolla. Nyt sitten liikkumaan Suomen kesään. Hyttyset olkaa valmiina, kunnon verta tarjolla!