SuomiMies Seikkaili Raumalla

SuomiMies seikkaili Raumalla

Silläkin uhalla että joku lopettaa blogin seuraamisen, kerron Turun Palloseuran m35 -salibandyjoukkueen kevätretkestä Raumall. Olimme selvinneet Suomessa 16 parhaan joukkoon ja nyt edessä oli kolmen pelin sunnuntai. Peleissä ratkottiin 8 parhaan joukkoon selviytyminen.

Viime viikolla järjestin harjoitteluohjelmaa siten, että olin maanantaina ja keskiviikkona punttisalilla. Normaalisti olen käynyt lauantaisin punttisalilla, mutta ajattelin säästää itseäni näihin peleihin.  Tiistaina olivat normaalit salibandytreenit ja perjantaina ei ollut treenejä. Silloin tein kävelylenkin aurinkoisessa säässä. Loppuviikosta tein muutenkin paljon venyttelyjä ja verryttelyä lihaksistolle.  Ajatuksena oli olla huippuiskussa viikonloppuna, kun kauden tärkeimmät pelit olisivat edessä.

Keskiviikkona sain iloisia uutisia. Kävin sovittamassa uusia lenkkareita kenkäguru Pian luona. Sain samalla kokeilla erikoispohjallisia ja sain uudet talvikengät ensi vuodeksi. No miksei täksikin vuodeksi, koska tällä hetkellä taitaa ulkona aurinko paistaa ja pakkasta on -4. Talvikenkiin tehtiin aika haastava korotus kannan vuoksi ja lisäksi jalkineen rungosta löytyi joku supergeeli joka piti poistaa. Se oli välttämätöntä, että korotus onnistuisi. Tärkein asia oli kuitenkin uudet lenkkarit. Ne olivat aika mahtavat ja täysin sopivat. Pia oli ottanut aikaisemmin muotin jalastani ja sen mukaan kengät oli tilattu suoraan tehtaalta.  Kenkä oli leveämpi kuin juoksukengät, pohjan rakenne oli tukeva ja pohja oli juoksukenkämäisestä rakenteesta huolimatta helppo korottaa. Nyt siis vain odottelemaan, että korotus on valmis.

Viikolla salibandy harjoitukset eivät menneet kovin hyvin. Polarin sykemittarin mukaan vauhti oli löysää ja liikkumista liian vähän. Tosin epäilen, että sisällä gps ei täysin toimi, koska matkamäärät vaihtelevat aika paljon. Näyttää myös siltä, että välillä laite ei ota gps -signaalia ollenkaan. Tosin laitetta onkin tarkoitus käyttää enemmän ulkoliikunnassa ja pitkillä matkoilla. Yhdessä pelissä sunnuntaina kokeilin syke-/gps- mittaria, mutta gps ei mitannut ollenkaan ensimmäisiä minuutteja. Syke oli kuitenkin korkealla ja sainkin tulokseksi raskaan suorituksen. Matkaa pelissä kertyi 1,9 kilometriä, tosin ekaa kymppiä gps ei siis tallentanut. Kaloreita kului mittarin mukaan noin 1100. Se oli aika paljon, koska aikaa kului peliin 58 minuuttia.

Niin ne pelit. Niitä oli kolme sunnuntaina ja panokset olivat aika kovat. 2 parasta pääsisi tosiaan jo lähelle mitalipelejä suomessa. Täytyy sanoa että viikkojen harjoittelu on tuonut kuntoon lisäystä, vaikkei se näykään nopeutena tai valtavina maalimäärinä peleissä. Kestävyys on parantunut ja palautuminen nopeutunut. Pelejä kun oli kolme, niin kestävyys oli koetuksella. Pelit alkoivat aamulla kotijoukkue Salbaa vastaan ja otimme heti ohjat käsiin. Tein 3-1 maalin joka näytti jo ratkaisevalta, mutta kolmannessa erässä tempo nousi jo tosi korkealle. Jaksoin kuitenkin hyvin loppuun asti, niin kuin koko joukkue, ja otimme lopulta 4-3 voiton. Toiseen peliin piti verrytellä ja tankata huolella. Sen verran rankka aamupeli oli. Palautusjuomaa, banaania ja sämpylää meni huolella. Pelikunto olikin kohdallaan, kun kohtasimme Porin joukkueen Kopon, jota emme olleet koskaan voittaneet. Tällä kertaa voitto tuli ankaran pelin jälkeen 4- 2. Syötin itse 3. ja 4. maalin. Pelien vauhti ja taso olivat näissä kahdessa ekassa pelissä korkeita verrattuna kauden aikaisempiin ikämiesten peleihin. Peli oli ajoittain tässä toisessa jopa kovempaa vääntöä kuin aamulla ja pelin jälkeen palautuminen oli hankalaa. Taas alkoi kova venyttely, koska viimeinen peli ratkaisisi kaiken. Tankkasin myös palautusjuomaa ja banaania kolmioleivän kera. Tässä alkaa olla jo urheilujuhlan tuntua. Viimeisessä pelissä näkyi jo kahden pelin rasitus niin itsellä kuin koko joukkueessa. Niinpä tuloksena olikin vain 8-2 voitto Forssalaisesta Fosusta.  Peli oli tempoltaan hitain, koska vastustaja oli vieläkin väsyneempi kuin me. Oikeastaan meillä oli vielä voimia kivasti, ja itsekin jaksoin juosta mukavasti koko pelin. Vastustajan kommentti pelin puolivälissä oli kuvaava: ”Älä nyt enää tule karvaamaan, emmä jaksa enää”.

Pelien jälkeen menin suihkuun ja kotimatkalle autolla Turkuun.  Pitkän ajomatkan aikana paikat menivät jumiin ja illalla olikin kuuluisan rullan vuoro. Illalla venyttelin ja palauduin peleistä. Nälkä oli kova ja lihakset kipeinä pitkän päivän jälkeen.  Mutta rulla käyttö teki hyvää ja hyvä mieli oli myös siitä, että menimme suomessa 8 parhaan joukkoon. Tänään lihakset eivät olleet niin kipeät kuin kuvittelin, ja tästä onkin ihan kiva lähteä taas uuteen SuomiMies- viikkoon. Tiedossa on koko perheen pääsiäisloma mökillä. Ulkoilua ja reippailua siis keväisessä Savossa!