Kaksi eteen ja yksi taakse

Kaksi eteen ja yksi taakse

On aika kaapata blogi takaisin Elinalta ja kertoa viimeaikaisia kuulumisia. Laiva reissun jälkeen on menty monessa asiassa eteenpäin, mutta myös pettymyksiä on tullut.

Laivalla treenasin aika kovasti eli noin 6 harjoitetta parissa päivässä. Tämän lisäksi myös jalkauduin laivan muihin menoihin. Laivan jälkeinen alkuviikko menikin palautellessa mm. uiden ja kävellen. Loppuviikosta sitten palasin normaaliin rytmiin. Lenkkiä, punttisalia ja salibandy oli tarjottimella. Tuntui siltä että taas olen mennyt eteenpäin kunnossa ja tekemisessä. Palautuminen ja jaksaminen ovat aivan eri tasolla kuin alkuvuodesta.

Lähtökohdat siis alkavaan viikkoon ja syksyyn olivat loistavat. Viikko alkoi kivasti punttisalilla ja parilla salibandytreeneillä. Sitten keskiviikkona iski flunssa joka veti mielen matalaksi. Pari päivää sängyn pohjalla ja loppuviikko toipumista.  Juokseminen jäi siltä viikolta ja valmistautuminen juoksukisaan sai ikävää takapakkia.  Huomasin sängyssä maatessani, että jonkinlaista elämänmuutosta on tapahtunut, koska minua harmitti, etten päässyt juoksemaan! Sunnuntaina sitten olin jo ihan jees kunnossa ja lähdin hiukan ulkoilemaan liikunnan parissa.

Tämän viikon alussa oli vielä jonkinlaista nuhaa ja pientä jälki oiretta. Päätin ottaa rauhallisesti ja aloittaa viikon urheilut tiistain salibandyllä. Työ ja parit salibandyt veivät kuitenkin voimia niin paljon että flunssa palasi loppuviikosta. Ei niin voimakkaasti mutta tukkoisuus palasi nenään. Ja taas kävi niin, että piti ottaa rauhallisesti loppuviikosta. Juokseminen jäi taas ensiviikkoon, koska olo oli niin tukkoinen. Kävelin tänään pitkän kävelylenkin ja nautin kesäisestä syksystä. Hiki oli kauhea ja hengitys ei kulkenut ihan niin kuin elokuvissa. Mutta kuitenkin oli kivaa että pääsi edes hiukan ulkoilemaan.

Monia positiivisia juttuja on syyskesällä siis tapahtunut. On laivareissua, juoksemisen iloa ja onnistumisia. Vaakakin tykkää ja laivalla suomimiehen testit menivät oikein hyvin. Sitten jysähti pikku pommi. En pääsekään juoksemaan 10km kisaa Turussa! Syynä tähän on yllätyksellinen työvuoro. Yritin vaihtaa työvuoroa jo monta viikkoa, mutta tukea ei tullut. Harmittaa niin perkeleesti, koska kisa on motivoinut minua paljon lenkkipolulla. Asialle ei voi oikein mitään ja pitää vain hyväksyä tämä. Kunhan paranen,niin kyllä mä vielä lenkille lähden ja etsin syksyksi toisen kisan.