Kausi pulkassa!

Kausi pulkassa – uutta matoa koukkuun

Salibandykausi loppui ikämiehissä tappioihin välierävaiheessa. Espoossa pelatuissa otteluissa joukkueen jalat eivät enää pitkän kauden jälkeen jaksaneet niin hyvin. Pari hyvää matsia pelattiin, mutta se ei riittänyt, kun pelejä oli peräti kolme saman päivän aikana.

Kun kausi on ollut pitkä, niin hyvä että se loppuu aikanaan. Vaikka ikämiehissä pelejä on harvemmin ja harkat kerran viikossa, on kiva, että viikonloput ovat vapaita peleistä aina tuonne ensi lokakuulle asti. Harjoituksia on vain tämän kuun loppuun ja sitten onkin taukoa salibandystä, ehkä. Ajattelin kesäliigapelejä pelata, mutta joukkuetta ei ole vahvistettu. Lisäksi virittelen kesäharjoituksia jonkun muun joukkueen kanssa.

Pelit sujuivat ihan hyvin jaksamisen kohdalta. Voinkin sanoa, että kunto on parantunut alkuvuodesta. Menoa ehkä hiukan haittasi kova treeniviikko höystettynä viikonlopputöillä ja hautajaisilla. Silti jaksoin pelata hyvin kaikki pelit. Muuten pelit olivat tiukkoja, eikä aikaa kentällä ollut niin paljon kuin alkusarjassa. Joten ahdasta kentällä oli ja paljon painimista maalien edessä. Omat pelit eivät olleet mitenkään kauden parasta antia, mutta ei nyt surkeatakaan. Tein avausmaalin Classicia vastaan ja olimme hetken johdossa. Muuten en oikein saanut irti kaikkea itsestäni, samoin kuin koko joukkue ei oikein pelannut parhaita pelejään.

Viikko sai siis aika raskaan päätöksen ja se näkyi palautumisessa. Pelien jälkeen lihaksisto oli aika jumissa ja olo väsynyt. Illan pienen venyttelyn ja relaksaatiovoiteen levittämisen jälkeen olin jo valmis nukkumaan. Maanantaina sain venyteltyä paikkoja, mutta illalla olo oli silti väsynyt. Menin aikaisin nukkumaan ja tänään tuntuu, että voi jo jatkaa harjoittelua. Palautuminen oli hidasta, mutta rasituskin oli kovaa. Tässä huomaa, että lihaskunnon ylläpitäminen on muutakin kuin punttisalia ja liikuntaa. Venyttely, verryttely, lämmittely ja lepo ovat tärkeä osa ruokavalion ohella hyvää huoltoa liikunnan tukemiseksi. Voin kyllä sanoa, että aikaisemmin olisin ollut koko viikon pois pelistä.

Ennen tässä vaiheessa kautta, kun sarjat loppuivat, loppui myös minun aktiivinen hikiliikuntani. Viime keväänä pidin pitkän tauon, koska ei ollut harjoituksia ja pelejä. Vasta kesäkuussa poljin pyörää enemmän ja sekin loppui elokuussa. Syksyllä palasin sitten salibandyn pariin. Nyt aion jatkaa samaa rataa mitä olen jo viikkoja tehnyt. Viikko- ohjelma toki muokkaantuu, kun salibandy jää pois. Timon kanssa ensiviikolla treenataan ja tehdään korjauksia viikko-ohjelmaan. Pääasia ettei nyt jäädä laakereille makaamaan, vaikkei salibandyä teekään tosissaan mieli pelata. Peffa ylös sohvalta vain ja menoksi!