Lajikokeiluja

Heti Seikkailun alkumetreillä päätin, että kokeilisin avoimin mielin erilaisia liikuntalajeja, koska kuntoilussahan monipuolisuus on valttia. Alkuun toki kävely ja hölkkä riittivät mainiosti, mutta pian rinnalle piti saada muitakin lajeja. Oikeastaan kaikkien uusien juttujen kokeileminen on ollut hauskaa, vaikkei niistä mun ykkösjuttuja ole tullutkaan. Joukkoon mahtuu jopa lajeja, joista en ole aiemmin pitänyt, mutta jotka nyt näen pirteämmässä valossa. Yhtä kaikki, tässä tulee katsaus muutamaan tuoreeseen suosikkiini.

Pyöräily. No tokihan olen ennenkin pyöräillyt, hetkittäin melko paljonkin, mutta innostukseni tyssäsi varsin perinteisesti, eli piakkoin uuden pyörän hankkimisen jälkeen. Pitkälle matkalle en enää jaksanut lähteä ja lyhyenkin polkeminen tuntui turhalta. Kuntokoutsi Timon kanssa juttelin asiasta ja hän totesi, että kenties alkuun aivan liian pitkät lenkit tappoivan kiinnostukseni. Niinpä kaiman vinkistä ajattelin, että pitkien lenkkien sijaan pyöräily olisi mitä parhain hyötyliikunnan muoto; fillarillahan taittuu näppärästi työmatkat ja muutkin lyhyemmät siirtymiset. Kaverin yllyttämänä hankin  jopa talveksi nastat alle.

Ensimmäisessä tapaamisessa Timo painotti myös liikunnan nousujohteisuutta ja pyöräillessä se on toteutunut parhaiten. Olen pidentänyt matkoja ja lisännyt vauhtia rauhassa omaan tahtiin ja kehitys on ollut huomattavaa. Nykyään pyörällä taittuu hiukan pidemmätkin matkat. Ja mikä parasta, intoa riittää!

Uinti. Uinti mainitaan usein loistolajina aloittaa liikkuminen, jos kuntoilu on jäänyt pitkäksi aikaan väliin ja painoa kertynyt kosolti. Toisaalta uinti on aina tuntunut jotenkin puuduttavalta lajilta: samaa allasta mennään ees taas ja maisema ei juuri vaihdu – mitä nyt välillä joku paahtaa ohi ja toinen jää jumittamaan eteen. Mutta juuri tässä tylsyydessä piilee koko touhun viehätysvoima. Puhun tietenkin vain omasta puolestani, mutta altaassa koen että saan hyvällä tavalla pään tyhjennettyä kaikesta turhasta ja oltua hetken yksin ajatusteni kanssa. Liikuntaa ja terapiaa.

Hiihto. Jokunen vuosi sitten koitin muutaman kerran käydä ladulla, mutta koko touhu tuntui lähinnä tylsältä ja vieraalta. En koskaan saanut sitä kipinään, mitä niin moni aktiivihiihtäjä hehkuttaa. Mutta sitten tulin kokeilleeksi – jälleen kaverin innostamana – luonnossa hiihtämistä. Ensimmäisenä mieleen tuli tietenkin inttimuistot: kumisaappaat jalkaan, laudat saappaiden alle ja kuuraan kävelemään. Mutta ennakkoluuloni osoittautui vääräksi. Kyseessä on täysin eri laji kuin ladulla, ja meno oli onneksi kaukana inttimuistoista. Hieno tapa nauttia luonnosta, ulkoilmasta ja vaivatta harrastaa liikuntaa. Vielä ehtii tai sitten ensi talvena…

Ruuanlaitto. Okei, tämä viimeinen ei varsinaisesti ole urheilulaji, mutta silti tärkeää… Vaikka olen aina pitänyt ruuanlaitosta, se on jäänyt valitettavan usein viikonloppukokkailuksi. Arkena on ollut mukamas niin kiire, että aterioita on pitänyt ”täydentää” eineksillä, karkeilla ja pikkusuolaisilla. Mutta hyvää ja terveellistä ruokaa voi tehdä arkena yllättävän nopeasti ja helposti – ja nykyään on nettikin täynnä hyviä vinkkejä.

Moneen kertaan on painotettu, että hyvä ja tasainen syöminen on tärkeintä painonhallinan kannalta ja alan kyllä ymmärtää miksi.

Summa summarum. Hienoa, että talvellakin on päässyt kokeilemaan monia lajeja, mutta kevätauringon paistellessa on pakko huokaista, että tulis nyt jo kesä!