Hiki pintaan täytyy saada
4.3.2013 23.58 | Saska LintunenHiki pintaan täytyy saada
Pitkän sairastelun ja toipumisen jälkeen on aika palata normaaliin rytmiin. 2 viikkoa meni hujauksessa, enkä oikein saanut sillä aikaa eteenpäin projektia. Mutta nyt taas mennään.
Vaikka makasin laakereilla, niin silti hoitelin joitain asioita eteenpäin. Sain sovittua kenkäasioita, ruokailun kehittäminen nytkähti eteenpäin ja myös erilaisia blogeja tuli väsättyä. Sairastuminen tässä kohtaa harmitti kovasti ja varsinkin parien treenien väliinjättäminen Timon kanssa Jyväskylässä tuntui ikävältä. Saa nähdä, jos vaikka tällä viikolla natsaa Timon kanssa. Treffikutsua siis odotellen.
Minulla on siis haaveena, että pääsisin juoksulenkille. Tämä vaatii minun tapauksessani erikoiskenkiä ja sovimme, että sellaiset hankitaan minulle tähän projektiin liittyen. Sain valtuudet tehdä oman korotuskenkäeksperttini kanssa tämän. Olen teettänyt hänellä paljon tavallisia kenkiä ja lisäksi olen teettänyt erikoispohjallisia. Niinpä sitten marssin Suomen Ortotiikka ja Protetiikka oy:n vastaanotolle Pia Lylyn luokse esittämään asian. Pia lupasi ottaa asiasta selvää. Katsoimme, että ainakin Asics toimittaa erikoisvalmisteisia juoksukenkiä, joihin on mahdollista tehdä korotus hyvin. Tähän palataan kevään aikana ja tätä seurataan myös Suomen O&P:n Facebook -sivuilla. Samalla teimme muotit uusiin erikoispohjallisiin ja jätin myös ensivuoden talvikengät korotettaviksi.
Kun olin kipeä, niin ei tullut paljoa liikuttua. Yritin tänä aikana kuitenkin sopia tulevaisuuden asioita ja sainkin kontaktin muutamaan kuntosaliin. Ajattelin motivoida itseäni kuntosalin jäsenyydellä ja jos saisin vuoden kortin johonkin, niin lähtö flunssan jälkeen olisi innostava. Toivottavasti saan tästä tietoa pian. Paluu liikuntaan tapahtui viikonloppuna salibandyn parissa. Pelit menivät ihan ok ja kuntokin oli jäljellä. Hengitys ei oikein pelannut vielä ja paljon tuli röhittyä pelien jälkeen. Se oli kuitenkin kiva nähdä, että jalka nousi kivasti ja pelistä nautti sairasloman jälkeen. Pari maalia tuli heitettyä ja muutama syöttökin ropsahti tilille. Karumpi liikunnan muoto tuli viikonloppuna ja maanantaina koettua taas kun lunta tippui taivaalta tänne lumiseen Turkuun. Tein lumitöitä urakalla sekä sunnuntaina että maanantaina, ja se hikoilu tuntui tosi hyvältä. Varsinkin kun kummankin lumityön jälkeen pihaan ajoi aura-auto.
Ruokailussa pääsin vihdoinkin Patrikin puheille. Sovimme, että aluksi pidän ruokapäiväkirjaa ja sitten katsotaan mitä korjataan. Olen kyllä itse lisännyt jo kasvisten määrää ja yrittänyt syödä oikeassa rytmissä. Kohta nähdään miten hyvin olen syönyt ja mitä pitää korjata. Kasvisten lisääminen on ollut enemmän salaattien tekoa joka ruoalla ja myös hedelmiä välipaloiksi. Vielä en ole pääruokiin isoja muutoksia tehnyt, ja meillä on kotona muutenkin semi kasvisruokaperhe, joten muutokset ovat kuitenkin pieniä niiden suhteen.
Tämän blogin lisäksi sain sohvan pohjalta onneksi kirjoitettua muutaman muunkin artikkelin aiheeseen liittyen. Minulta oli pyydetty kirjoituksia Työ Terveys Turvallisuus -lehden verkkojulkaisuun ja Etelä-Suomen Liikun verkkojulkaisuun. Sain ne hoidettua mukavasti, vaikka olinkin kipeä. Nyt jää sitten aikaa enemmän toipua kunnolla, että pääsee liikkumaan huolella. Ei muuta kuin rima korkealle ja menoks!
Kommentoi “Hiki pintaan täytyy saada”
Kirjoittajat
Uusimmat kirjoitukset
- 9.4.2013 Kausi pulkassa!
- 4.4.2013 Lajikokeiluja
- 3.4.2013 Juhlahumua ja -tumua
- 2.4.2013 Väliraportin paikka
- 26.3.2013 SuomiMies Seikkaili Raumalla
Uusimmat kommentit
- 9.4.2013 22.23 Kausi pulkassa! :
- 27.3.2013 13.02 SuomiMies Seikkaili Raumalla :
- 26.3.2013 22.22 SuomiMies Seikkaili Raumalla :
- 25.3.2013 9.57 Alku aina hankala? :
- 22.3.2013 13.52 Alku aina hankala? :
Yksi kommentti “Hiki pintaan täytyy saada
Daada daada Saska sinulle!
Itse oon tällainen vajaa 50-kymppinen (heh, tästä tulee aina mieleen tämä; http://1.bp.blogspot.com/_CvbXc0CPoAU/THVmbWGAXOI/AAAAAAAAANQ/Hyt1PzMIzJ0/s1600/Fingerpori+-+Reilu+ja+vajaa.gif 😉 ) ja sinua reilusti isompi äijä. Vuodenvaihteessa aloin tosissaan miettimään mitä syön ja milloin. Kalorilaskennan ja hiilarien vähentämisen kautta oon nyt siirtynyt Patrikin oppien maailmaan ja muutaman viikon oon ahminut "pöperöproffan" teesejä, opetellut tätä itsensä kuuntelemista ja hyvällä omalla tunnolla syömistä. Pieni tasannevaihe painon putoamisessa oli, mutta näyttäis siltä että oma syömisrytmi alkaa löytymään, syöminen on kivaa ja vapautunutta, liikkuminen omaan tahtiin on mukavaa ja olo on sellainen että tällä tyylillä elän loppuelämäni.
Tsemppiä sinulle omiin elämänmuutoksiin, tulen seuraamaan blogias ja kommenttejas mielenkiinnolla!!