Sydän- ja verisuonitaudit

Viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana työikäisten miesten sepelvaltimotautikuolemat ovat vähentyneet 80 prosenttia. Myönteisestä kehityksestä valtaosa johtuu riskitekijöiden vähenemisestä: harvemmat tupakoivat, terveellisemmän ravinnon myötä kolesterolitasot ovat alentuneet, verenpainetta ovat alentaneet vähentynyt suolan käyttö ja lääkitys. Silti yhä edelleen 15–64-vuotiaiden miesten kuolemista liian moni – joka viides – johtuu sepelvaltimo- tai aivovaltimosairaudesta.

Tie kohti yhä parempaa tulevaisuutta on avoin: viidesosa tupakoi, kolesteroli on joka toisella turhan korkea, suolaa käytetään lähes kaksin verroin suositusmäärä ja monen keskivartalolta liikenisi senttejä pois. Muuta ei tarvita kuin savutonta, kevyempää elämää ja liikuntaa hyvässä seurassa tai omassa rauhassa – se on laatuaikaa! Jokaisen kuuluu tietää kolesterolinsa ja verenpaineensa. Ellei elintaparemontti riitä niiden korjaamiseksi, tarjolla on tehokkaita ja turvallisia lääkkeitä. Tarkemman arvion omasta riskistään voi tehdä FINRISKI-laskurilla.

Jos sydäninfarkti kuitenkin iskee, se tulee usein täytenä yllätyksenä. Siksi toimintatavat on kaiken varalta hyvä pohtia etukäteen. Jos rintaa alkaa selittämättömästi puristaa tai pakahduttaa, kipu säteilee kaulalle tai vasempaan käsivarteen ja ehkä hikikin kihoaa otsalle, ei ole aika ihmetellä vaan toimia. Oikea menettely on soittaa viiden minuutin kuluessa hälytysnumeroon 112. Siis: 5 minuuttia – 112!

Jos taas kunto huononee vähitellen siten, että tutuissa portaissa tai ylämäessä on pysähdyttävä tai hiljennettävä vauhtia rintakivun tai hengenahdistuksen vuoksi, on syytä hakeutua lääkärin tutkimuksiin. Taustalta voi paljastua sepelvaltimoahtauma, joka vaatii erityistä lääkehoitoa taikka pallolaajennuksen tai ohitusleikkauksen. Ellei tällaisesta ole kyse, saa ainakin luvan ja ohjeet turvalliseen kunnon kohentamiseen liikuntaa lisäämällä.

Mikko Syvänne
ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, kardiologian erikoislääkäri
Suomen Sydänliitto ry